lauantai 28. syyskuuta 2013

Syntyjä syviä

Aurinkoinen lauantai, ah! Harmi vain että istun sisällä klo 14.30 asti. Kassan takana kirjoittelen ja mietiskelen. Mikä on elämän tarkoitus? Kun vanhana istut ja muistelet menneitä, mietitkö sitä että menestyitkö? Painoitko duunia huomaamatta läheisiäsi tai heidän ahdinkoaan? Veditkö koko elämäsi pää sekasin? Teitkö mitään minkä halusit toteuttaa? Jäisitkö kaipaamaan tai katumaan mitään mitä et pysty muuttamaan? Jos nyt kuolisin, mitä asioita jäisin kaipaamaan? Mikä on tapa jolla tahtoisit kuolla?

Kun mietin omaa elämääni, paljon on vielä tekemättä mutta olen saanut lottovoiton elämän kierossa arpapelissä. Siunauksena ystäviä jotka auttavat ja tukevat jos tuntuu olevan ongelmia, joiden kanssa voi itkeä silmät punaiseksi tai nauraa mahan kipeäksi, ihan mahtava perhe, sisarukset tärkeitä, omien teidensä kulkijoita sekä lemmikkejä unohtamatta, mitä tekisin ilman näitä?

Henkilökohtaisesti olen ihminen jolle voi avautua jonkun vaikeuden kohdatessa, luotettava nojapuu johon turvautuessa ei tarvitse pelätä kaatumista. Poikkeuksia on mutta siihen pystyn vain kommentoida että niinhän se metsä vastaa niinkuin sinne huutaa.

Spontaani, elämän iloinen, positiivinen? Check. Onhan mullakin ollut huonot aikani mutta muistakaa että sen hetkinen tunne on ohimenevää ja esim. Uni, ruoka, liikunta sekä oikea seura nostaa fiiliksen ylös.

Loppukevennykseksi: älkää murehtiko raha-asioista, edesmenneen mummini (rauha hänen sielulleen) sanoja lainatakseni rahaa on pankit täynnä. Sitä menee mutta aina tulee lisää.

Nauttikaa elämästä! (ei sitä meilläkään ole oltu päivääkään syömättä vaikka isompia hankintoja on tehty)

:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti